Lintu, kuin ladon ovi

• Merikotka (Haliaeetus albicilla) on päiväpetolintu ja suurin Suomessa pesivä petolintulaji. Se on myös maailman suurimpia petolintuja.
• Levinneisyys: Euroopan ja Aasian pohjoisosissa, Japanista Brittein saarille. Eteläisimmillään Balkanilla.
• Suomessa pääasiassa rannikko- ja saaristoalueilla: Pohjanlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla sekä nykyään myös Suomenlahdella. Lapissa suurten järvien tuntumassa. Alkaa levittäytyä Keski- ja Itä-Suomeen.
• Merikotka on vahvasti levittäytymässä myös sisämaahan järvien rannoille. Viimeisimpänä aluevaltauksena (2018) vuonna 2018 Nilakka-järvi Pohjois-Savossa.
• Lapin ja merialueiden merikotkat ovat geneettisesti eri populaatiota tarkoittaen sitä, etteivät rannikolla syntyneet linnut pesi Lapissa eikä Lapin linnut pesi rannikolla.
• Merikotkat voivat elää yli 30-vuotiaiksi.
• Siivet ovat pitkät ja leveät.
• Merikotkalla on käsisulkia 10 kpl kummassakin siivessä, joista seitsemän on enemmän harallaan. Pisimmillään yksittäinen käsisulka voi olla jopa 60cm.
• Pyrstö lyhyehkö tylpän kolmiomainen, vanhemmiten pyöristyvä.
• Nuorilta linnuilta puuttuu usein sulkia.
• Aikuisilla merikotkilla pää ja pyrstö muita osia vaaleammat
• Pyrstö vaalenee linnun vanhetessa, lopulta valkea.
• Yli 8 vuotiailla linnuilla pää kermanvalkoinen.
• Nokka nuorella linnulla tumma, vanhalla keltainen.
• Pituus: 85 – 95 cm, siipien kärkiväli 190 – 250 cm, paino 3,5 – 7 kg, naaras on suurempi kuin koiras.
• Ääni on kimakka sarja haukkuvia, kaklattavia ääniä, joka läheltä kuultuna on vaikuttavan villiä. Pesän lähellä varoittelee: korkea vihellys tai matala ronkotus.
• Merikotka on sukukypsä 4-6 vuotiaana.
• Reviirilintu: Asuttujen reviirien väli yleensä yli viisi kilometriä, mutta on löytynyt alle kilometrinkin päässä toisistaan olevia samanaikaisia poikaspesiä.
• Vaellus: Nuoret kotkat vaeltelevat ympäri Pohjolaa, jopa Keski-Eurooppaan saakka kunnes alkavat pesiä noin 6-vuotiaana. Lapin ja sisämaan aikuisetkin kotkat lähtevät talvella vaeltamaan.
• Nuoret palaavat vaellukselta pesimään lähelle omaa kotipesää (synnyinpaikkauskollisuus) etäisyyden keskiarvon ollen Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan uroksilla 90 km ja naarailla 114 km.
• Rengaskontrollien perusteella nuorten merikotkien vaellukset voivat viedä kotkan jopa yli 2000 km:n päähän syntymäpesästään. Kaukaisin suomalaissyntyisen merikotkan rengaslöytö on Bulgariasta.
• Pesii yleensä suojaisaan vanhan männyn latvustoon, ei aivan latvaan. Pesiä on myös muissakin riittävän vankkaoksaisissa puissa esimerkiksi kuusessa, koivussa, haavassa ja lepässäkin. On myös havaintoja muutamasta merenkulun linjatauluopasteissa olevista pesistä, myös joitakin yksittäisiä maapesintöjä tunnetaan
• Munii 1-3 munaa.
• Lentokykyiseksi varttuu 0-3 poikasta.
• Naaras hautoo lähes kokonaan yksin. Koiras siis saattaa hetken hautoa kun naaras haluaa käydä saalistamassa tai muuten lentelemässä.
• Poikaset oppivat lentämään 11 viikon ikäisinä (heinäkuun alkupuolella).
• Poikaset lähtevät vaellukselle syys-joulukuussa. Emot jäävät rannikolla reviirilleen. Lapin/sisämaan emot lähtevät myös rannikolle, vesien jäädyttyä, jossa avointa vettä ja saalistusmahdollisuuksia
• Merikotkan ravinto muodostuu pääasiassa kalasta, mutta saalistaa myös lokkeja ja vesilintuja sekä pienempiä nisäkkäitä. Talvisin, kun elävää saalista on vaikeampi saada, voivat merikotkat käyttää myös haaskaa ravintonaan.
• Rengastuksella yksilöidään kotkat kahdella eri renkaalla. Oikean jalan rengas varsinainen ID-rengas ja lisäksi sen värillä ilmaistaan rengastusaluetta. Vasemman jalan rengas on “lukurengas”, jossa kaukoputkella/kameralla luettava iso koodi (4 merkkiä).

Merikotka suojeltiin viime hetkellä!

• Merikotka on suojeltu jo vuodesta 1926 lähtien, Ahvenanmaalla 1924 lähtien.
• Merikotka on luonnonsuojelulain mukaan uhanalainen erityistä suojelua vaativa laji.
• Merikotkan tappaminen rikos, josta joutuu maksamaan 7500 € vahingonkorvausta.
• Pesäpuu ja sen ympäristö 50m on rauhoitettu (tarkoittaa myös kaikkia puussa olevia kotkan rakentamia pesiä, merikotkalla on tapana pesiä vuorotellen eri vaihtopesissä).
• Yleinen vielä 1800-luvulla.
• Tapporaha 1879 – vahingollinen riista- ja kalakannoille!
• Uhkana edelleen munankeräilijät.
• Suomenlahden kotkat katosivat 1920-luvull (mutta nyt tulossa takaisin)
• Pieni kanta säilyi vain Merenkurkussa, hajanaisia lintuja Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

Merikotkan suojelu 1970-luvulta tähän päivään

• Suomessa merikotkien suojelutyötä koordinoi WWF:n yhteydessä toimiva merikotkatyöryhmä.
• Työssä on edelleen aktiivisesti mukana ryhmän perustajajäseniä.
• Se aloitti toimintansa WWF Suomen ensimmäisenä suojeluprojektina vuonna 1973.
• 1970-luvun puolivälissä kohdattiin merikotkien lisääntymisen synkimmät ajat, jolloin Suomen rannikkoalueilla tavattiin vain 2 – 3 poikasta useina vuosina.
• WWF on hankkinut merikotkalle suojelualueita.
• EU:n LIFE-rahasto on tukenut merikotkan elinympäristöjen suojelua Saaristomerellä 1,2 miljoonalla eurolla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa.
• Merikotkille järjestettiin talviruokintapaikkoja, jossa niitä ruokittiin sian ruhoilla. Puhtaan lihan tarjonnalla saatiin vähennettyä myrkkypitoisuuksia merikotkien elimistössä.
• Kotkien pesintää alettiin helpottaa rakentamalla niille tekopesiä, koska metsien avohakkuut ovat vähentäneet merkittävästi merikotkielle soveltuvia vanhoja, tukevaoksaisia puita.
• Perinteisen värirengastusprojektin lisäksi joillekin kotkanpoikasille on vuodesta 2009 lähtien kiinnitetty selkään satelliittilähettimiä, joiden avulla niiden liikkeitä voidaan seurata satelliittiseurannasta saatavien paikannuspisteiden avulla
• Satelliittiseurannasta saatuja tietoja voidaan käyttää esimerkiksi suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden sijaintia ja merikotkien muuttoreittejä ja pesäreviirialueita suunniteltaessa.
• Pesäkameran (ensimmäinen 2018 Pohjanmaalla) avulla voidaan tutkia paremmin poikasten saamaa ravintoa ja sitä mitä pesässä tapahtuu pesimäaikana.
• 1970-luvulla aloitettu työ alkoi kantaa hedelmää. Merikotka valtaa vanhoja asuinsijojaan: Suomenlahti, Perämeri, Lapin suuret järvet sekä valtaa uudet alueet sisämaassa.
• Suomessa noin 1000 aikuista pesivää merikotkayksilöä ja 500 pesivää paria.
• Euroopan kanta on arviolta yli 3500 yksilöä.
• Suomessa onnistuneiden pesintöjen myötä poikastuotto on kasvanut huomattavasti, parhaimmillaan vuonna 2017 laskettiin 492 poikasta.
• Merikotkan s5ojelu on luonnonsuojelun menestystarina!

Ympäristömyrkyt ja merikotka

• Elohopea: Kloori- ja puunjalostustehtaat 1960-luvun loppuun.
• PCB (polyklooratut bifenyylit): 30-luvulta eristeaineena kondensaattoreissa, maaleissa, itsejäljentävissä papereissa – luontoon jätteen polton yhteydessä, käyttö kielletty, mutta yhä muuntajissa.
• DDT: Käyttöön 1950-luvulla, kiellettiin 1977.
• Kloorifenolit: Käytettiin sahoilla sinistymisen estoon 30-luvulta lähtien, kiellettiin vasta 1989.
• Dioksiinit: Rasvaliukoisia supermyrkkyjä, joita käytetään kloorivalkaisussa paperitehtaissa. Vaikutuksia ei vielä tunneta.
• PCB ja DDT-pitoisuudet suurimmillaan Itämerellä 1970-luvun lopussa.
• Myrkyt häiritsevät hormonitasapainoa, aiheuttavat keskenmenoja, hedelmättömyyttä, munankuoren ohentumista.

Uhat

• Pesintäaikainen häirintä. Moottorikelkat.
• Väärin ajoitetut metsätyöt pesän lähimaastossa.
• Pilkkijät, retkeilijät.
• Rakentaminen, metsäauto- ja huvilatiet, hakkuut.
• Sähkölangat ja –tolpat, tuulivoimalat.
• Uusi vaino.
• Lyijymyrkytys: metsästyksessä ihmisten käyttämät haulit kulkeutuu tavalla tai toisella kotkan elimistöön. Evira Luonnontieteellisen keskusmuseon ja WWF:n projekti tutki vuosina 2003 – 2013 eri puolilta Suomea kuolleina löydettyjä merikotkia: Noin kolmannes kotkista kuolee lyijymyrkytykseen.
• Vanhat luontoon joutuneet myrkyt.

Kuolleet kotkat

 
Tiedot perustuu 123:n kuolleena löydettyyn tutkittuun merikotkaan. Kuolemista 60% on ihmisen aiheuttamia ja 40% luonnollisista syistä johtuvia. Tutkituista linnuista 40 oli nuoria kotkia ja 83 Aikuisia. Lähde: Isomursu, M., Koivusaari, J., Stjernberg, T. et al. Ambio (2018). https://doi.org/10.1007/s13280-018-1052-9

• Lyijy 38 (31%)
• Voimalinjat 30 (24%)
• Liikenne 5 (4,1%)
• Tuulivoimala 2 (1.6%)
• Sotkeutuminen esimerkiksi verkkoihin 4 (3,3%)
• Ammuttu 6 (4,9%)
• Reviiritaistelu 11 (8,9%)
• Hukkuminen 7 (5,7)
• Muu vamma 14 (11%)
• Taudit/nälkiintyminen 16 (13%)
• Syy tuntematon 1 (0,8%)

Merikotkan vuosikalenteri

Linkkejä

• WWF: https://wwf.fi/elainlajit/merikotka/
• WWF:n merikotkatyöryhmän historiikki https://wwf.fi/mediabank/9316.pdf
• Metsähallitus: http://www.metsa.fi/merikotka
• Suomen lintuatlas: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/merikotka
• Luonnontieteellinen Museo: https://www.luomus.fi/fi/satelliittimerikotkat
• Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka